Tämä on kiinnostusta herättävä aloitus.

 

Nyt määrittelen pääkäsitteet ja menen suoraan asiaan. (Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö. Pääkäsite on tekstin kannalta keskeinen tälläinen merkityssisältö ja pääkäsitteet on kyseisen käsitteen monikkomuoto.)

 

Tämä on käsittelykappale, jonka ideoin ennen kirjoittamista. Näin en käsittelykappaleita kirjoittaessa ajaudu sattumanvaraisten oivallusten vietäväksi tai jumiudu käsittelemään pikkuseikkoja.

 

Kussakin tämän tekstin käsittelykappaleessa on yksi pääasia, eli ydinvirke ja sitä tukevat ydinvirkkeet. Hyvässä tekstissä, kuten tässä, on 5-7 käsittelykappaletta.

 

Muistan näkökulman rajauksen. Kappaleet ovat johdonmukaisessa järjestyksessä, eikä kirjoitus loiki aiheesta toiseen.

 

Kuvakieleni tässä tekstissä on tuoretta ja kontekstiin sopivaa. Kielikuvia voin keksiä itse, kunhan niissä säilyy jokin yhteys käsiteltävään aiheeseen. Kirjoitukseni on kuin kaalinkukka lokakuisessa kevätaamussa.

 

Valitsen tyylin ja pysyn siinä. Puhekielisyyksien ja ylevyyksien sekoittamista en tässä kirjoituksessani tee.

 

Lopetus sinetöi tämän tekstin. Lopetuksessa lukijalla ei ole vaikutelmaa, että tämä teksti loppuu kesken. Sen sijaan lopetus on sidottu aloitukseen, tyylikkäästi käytän lopetuksessa samaa keinoa, kuin aloituksessa. Tämä on kiinnostusta herättävä lopetus.